Juniorijoukkue! Osallistu kestävän kehityksen kilpailuun!

Kestävän kehityksen teemat ovat tulleet entistä ajankohtaisemmiksi myös liikunnan ja urheilun puolella. Kestävän kehityksen kilpailulla haluamme aktivoida, innostaa ja osallistaa joukkueita toimimaan aktiivisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Kohdistamme kampanjan lapsiin ja nuoriin, koska uskomme, että nuorena omaksuttu kestävä ajattelu kantaa läpi koko elämän.

Punainen Kortti Rasismille -hanke järjestää kestävän kehityksen kilpailun heinä-syyskuun aikana. Eri lajien lasten ja nuorten joukkueet haastetaan kilpailemaan kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 30:n tavoitteiden mukaisessa urheilutoiminnassa. Tavoitteena on, että lapset ja nuoret (joukkueen aikuisten avustuksella) innovoivat itse tapoja, joilla urheiluharrastusta voi muuttaa kestävämpään suuntaan. 

Innovaatioiden olisi hyvä kohdentua kestävän kehityksen kaikkiin eri osa-alueisiin: ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Ekologisessa kestävyydessä keskeistä on ympäristöä vähemmän kuormittaviin tuotanto- ja kulutustottumuksiin siirtyminen. Sosiaalinen kestävyys edellyttää ihmisarvoista, tasa-arvoista, oikeudenmukaista ja myötätuntoista yhteiskuntaa. Taloudellinen kestävyys perustuu elinkeinoelämän sopusointuun luonnon kanssa, mm. tuotteiden kierrätyksenä. Joukkueet voivat esimerkiksi lisätä julkisten käyttöä ja pyöräilyä treenimatkoilla, kierrättää nuoremmille joukkueille varusteitaan ja kerätä seuralle varoja, joilla tuetaan vähävaraisten lasten osallistumista harrastukseen.

Joukkueet voivat jakaa omia kestäviä ratkaisujaan sosiaalisessa mediassa hashtagilla #kestävänkehityksenkilpailu. Joukkueiden ratkaisuja jaetaan myös Punainen Kortti Rasismille -hankkeen sosiaalisen median tileillä. Joukkueet voivat miettiä myös muita tapoja dokumentoida miten he toteuttavat ideansa (esimerkiksi editoimalla niistä videon, jos materiaalia kerääntyy hyvin paljon) ja postata sitten sen some-tilille. Tarkoitus on myös inspiroida ja haastaa muita joukkueita omalla toiminnalla. 

Kampanja toteutetaan kilpailuna, jossa valitaan kolme parasta joukkuetta, jotka kukin saavat 1000€ rahapalkinnon. Lisäksi 4 seuraavaa saavat 500€ palkinnot, joilla voi kartuttaa joukkueen kassaa. Kilpailussa arvioidaan joukkueiden kestävän kehityksen ratkaisuja raadin toimesta. Arviointikriteerejä ovat mm. kestävän kehityksen ratkaisun tehokkuus, muiden joukkueiden innostaminen mukaan sekä mahdollisten voittorahojen käyttäminen kestävällä tavalla. Kilpailun tuomaristoraadissa toimivat HJK:n ja Huuhkajien Miro Tenho, Team Thorengruppenin ja salibandymaajoukkueen Veera Kauppi sekä susijengin Shawn Huff.

Lähetä joukkueesi kestävän kehityksen video/kuva osoitteeseen punainenkorttirasismille@gmail.com, sekä julkaise se seurasi/joukkueesi sometilillä hashtagilla #kestävänkehityksenkilpailu ja tägää julkaisuun @srtrcfinland. Voittajat julkistetaan lokakuun alussa. Onnea kilpailuun!

Kuva: Mira Lönnqvist

Mimmi Nurmela aloittaa uutena projektipäällikkönä FIMU ry:n Punainen Kortti Rasismille -hankkeessa

Edellisenä projektipäällikkönä toimineen Linda Ruudun siirryttyä uusien haasteiden pariin,  on Suomen Monikulttuurinen Liikuntaliitto FIMU Ry rekrytoinut uudeksi projektipäälliköksi Mimmi Nurmelan. Hanketta rahoittaa Suomen opetus- ja kulttuuriministeriö.

Mimmi Nurmela, 25, pelaa HJK:ssa ja on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Hän on pelaamisen ja opintojensa ohella ollut mukana erilaisissa projekteissa urheilun parissa kuten Uefan Playmakers -hankkeessa, jonka tarkoituksena on mahdollistaa lapsille monipuolisempi pääsy lajin pariin ja kasvattaa lajin sisäistä yhdenvertaisuutta. Mimmi on toiminut myös PKR:n kanssa läheistä yhteistyötä tekevän Jalkapallon pelaajayhdistyksen yhteyshenkilönä.

Nurmela: Olen todella iloinen päästessäni aloittamaan työt PKR-hankkeessa ja haluan kiittää Fimua luottamuksesta. Linda Ruutu ja Ilari Äijälä ovat tehneet mahtavaa työtä hankkeen parissa jo useamman vuoden ajan yhdenvertaisuuden edistämiseksi. On hienoa päästä seuraamaan heidän jalanjälkiään, sillä he ovat olleet itselleni myös tietynlaisia esikuvia yhteiskunnallisesti vaikuttavista urheilijoista. Koen, että urheilu linkittyy yhä vahvemmin osaksi yhteiskunnallista toimintaa ja sen vuoksi urheilu tarjoaa myös loistavan mahdollisuuden yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja ihmisoikeudet ovat tärkeitä toimivan yhteiskunnan peruspilareita, joita tulisi vaalia jokapäiväisessä toiminnassamme.

Fimu ja Punainen kortti rasismille -hanke haluavat kiittää Linda Ruutua kuluneista vuosista. Pandemiavuodet ovat olleet haastavia myös tälle hankkeelle, mutta Ruutu on onnistunut siitä huolimatta kehittämään hanketta eteenpäin mallikkaasti.

Ruutu: Mimmi on loistava rekrytointi PKR:n tiimiin, sillä hän sopii koulutuksensa, osaamisensa sekä persoonansa puolesta erinomaisesti yhdenvertaisuutta edistävään työhön. Kiitos omasta puolestani Fimulle ja kaikille hankkeen yhteistyökumppaneille kuluneista vuosista. Vaikka pandemia-aika toi hanketyöhön omat haasteensa, PKR onnistui viimeisen reilun vuoden aikana luomaan arvokkaita uusia yhteistyöverkostoja, joiden uskon tuovan vaikuttavuutta työhön jatkossakin.

Nurmela: Tavoitteena on jatkaa hankkeen kasvattamista ja lisätä sen näkyvyyttä yhteiskunnassa. On oleellista tunnistaa syrjinnän eri muodot ja syventää yhdenvertaisuuden viestiä sekä käsitettä laajemmin. Yhdenvertaisuusteemojen tulee näkyä arjen voittavissa valinnoissa ja eri syrjinnän muotoihin tulee puuttua herkemmin. Sanojen lisäksi tarvitaan konkreettisia tekoja niin seurojen, lajiliittojen sekä päättäjien tasolla. On ollut hienoa huomata, kuinka yhä useampi urheilun toimija tunnistaa epäkohtia, ottaa kantaa ja tekee töitä tasa-arvoteemojen eteen. Uskon, että voimme tulevaisuudessa ammentaa urheilun voimaa yhä vahvemmin yhteiskunnallisessa yhdenvertaisuustyössä.

Punainen kortti rasismille -hanke haluaa tukea seuroja ja kaikkia urheilun toimijoita yhdenvertaisuusasioiden edistämisessä ja syrjinnän kitkemisessä. Yhdessä ideoiden ja tehden syntyy parhaat tulokset, ja kuten tähänkin asti, PKR uskoo jatkossakin yhteistyön voimaan. Uusia yhteistyöideoita otetaan mielellään vastaan!

Yhteydenotot: mimmi.nurmela@fimu.fi tai +358505511196

Kuva: Mira Lönnqvist

Linda Ruudusta Punainen kortti rasismille -hankkeen uusi projektipäällikkö

Neljä vuotta hanketta vetäneen Ilari Äijälän siirryttyä uusien haasteiden pariin PKR:n uutena projektipäällikkönä on aloittanut Linda Ruutu.

Ruutu, 30, on HJK:n kapteeni ja koulutukseltaan filosofian maisteri. Hän on työskennellyt urheilun ja liikunnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioiden parissa jo useamman vuoden, mm. Monaliikussa vuoden 2018 ajan. Ruutu kuuluu myös PKR:n kanssa läheistä yhteistyötä tekevän Jalkapallon pelaajayhdistyksen hallitukseen. 

Ruutu: Olen todella innoissani päästessäni aloittamaan PKR:n projektipäällikkönä ja haluan kiittää Fimua luottamuksesta. Olen ihaillut hanketta jo useamman vuoden ajan, sillä se on tehnyt todella tärkeää työtä yhdenvertaisuuden edistämisessä. Ilari on tehnyt upeaa työtä hankkeen kanssa ja nyt ollaan aivan eri tilanteessa kuin hänen aloittaessa. Hän on myös ollut minulle tietynlainen esikuva urheilun ja yhdenvertaisuustyön yhdistämisessä, joten senkin puolesta on valtava kunnia jatkaa hankkeessa siitä, mihin Ilarin kanssa jäätiin.

Fimu ja Punainen kortti rasismille -hanke haluavat kiittää Ilari Äijälää loistavasti tehdystä työstä. Viimeisten vuosien aikana hanke on tehnyt merkittävää vaikuttamistyötä urheilun kentällä ja kasvanut huomattavasti sekä näkyvyydeltään että levittäytymällä useisiin eri lajeihin.

Äijälä: On ollut hienoa olla mukana yhteiskunnallisessa murrosvaiheessa synnyttämässä laajempaa keskustelua urheilun ja liikunnan arvoista. Kun aloitin vuonna 2016, saimme luotua hankkeelle vahvemmat sosiaalisen median kanavat. Tämä lisäsi urheilun syrjinnän vastaisen työn näkyvyyttä ja toi yhdenvertaisuuden arvot esille. Satunnaisista teemaotteluista on päästy siihen, että syrjinnän vastainen tai yhdenvertaisuuden viesti näkyy kapteeninnauhoissa, pelipaidoissa, katsomoissa, oppilaitoksissa, seurojen nettisivuilla ja somessa ympäri vuoden useassa eri lajissa. Tämä ei olisi onnistunut ilman yhteistyön voimaa yhdessä seurojen, järjestöjen, oppilaitosten ja lajiliittojen kanssa. 

Tavoitteena oli epäkohdista keskustelun lisäksi myös se, että nostetaan positiivisella tavalla esiin urheilun ja liikunnan ihmisiä yhdistävä voima. Syrjintä ei ole myöskään enää 2020-luvulla pelkästään vähemmistöjen ongelma, vaan jollain tasolla aletaan mielestäni ymmärtää, että syrjinnän aktiiviseen vastustamiseen, normien ja rakenteiden kriittiseen tarkasteluun tarvitaan kaikkia. 

Punainen kortti rasismille -hanke on tunnettu suomalaisella urheilukentällä ja myös sen ulkopuolella, ja luottavaisin mielin uskon, että hanke jatkaa uusin voimin ja ideoin tärkeää vaikuttamistyötä Lindan johdolla. Mielelläni autan jatkossakin levittämään sanomaa omalta osaltani. Kiitokset kaikille Fimulaisille, erityiskiitos Mourad Bentalebille luottamuksesta sekä kiitos kaikille yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille, jatketaan yhdessä töitä yhdenvertaisemman urheilukulttuurin edistämiseksi.

Ruutu: Tavoitteena on edelleen kasvattaa hanketta, jotta yhdenvertaisuuden viesti levittäytyisi mahdollisimman laajalle. Koen, että olemme yhteiskunnallisesti eri tilanteessa kuin vielä muutama vuosi sitten. Ymmärrys yhdenvertaisuusteemoista on lisääntynyt huomattavasti, vaikka toki töitä riittää edelleen paljon. On kuitenkin inspiroivaa, millaisia muutoksia viime vuosina on tapahtunut urheilun kulttuurissa, mikä antaa uskoa, että olemme menossa oikeaan suuntaan. 

Kuten Ilari hienosti muotoili, entistä paremmin ymmärretään, että syrjinnän aktiiviseen vastustamiseen tarvitaan meitä kaikkia. Ei riitä, että kerran vuodessa näytetään punaista korttia rasismille tai muille syrjinnän muodoille, vaan yhdenvertaisuutta tulee edistää arjen toiminnoissa. On ollut hienoa huomata, että entistä useampi urheilun toimija on sisäistänyt tämän ajatuksen. Esimerkiksi monessa seurassa pohditaan konkreettisia keinoja edistää inklusiivisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, ja niitä on myös lähdetty toteuttamaan. 

Punainen kortti rasismille -hanke haluaa tukea seuroja ja kaikkia urheilun toimijoita yhdenvertaisuusasioiden edistämisessä ja syrjinnän kitkemisessä. Yhdessä ideoiden ja tehden syntyy parhaat tulokset, ja kuten tähänkin asti, PKR uskoo jatkossakin yhteistyön voimaan. Uusia yhteistyöideoita otetaan mielellään vastaan!

Yhdenvertaisempaa urheilua! -opas julkaistu ja ladattavissa ohjaajille, valmentajille, seuroille ja lajiliitoille!

Yhdenvertaisempaa urheilua! – koulutusmateriaali on tehty sen takia, että niin elämässä kuin urheilussa ei ole itsestäänselvyyksiä. Oppaassa etsimme keinoja, joilla voimme tehdä urheilusta ja harrastuksista yhdenvertaisemman ja turvallisemman liikkumisympäristön kaikille. Urheilun ja liikunnan merkitys erilaisia ihmisiä yhdistävänä voimana on merkittävä, mutta ei kiistaton. Urheilu ei ole irrallinen saareke yhteiskunnasta, vaan yhteiskunnan normit ja stereotyyppiset asenteet heijastuvat myös kentille, katsomoihin ja pukukoppeihin. Normit ovat yhteiskunnallisia oletuksia ja odotuksia siitä, mitä pidetään yleisesti hyväksyttävänä, ”normaalina” tai ideaalina tietyssä tilanteessa tai asiayhteydessä.

Omien käsitysten, asenteiden ja valintojen haastaminen on olennainen tekijä ihmisenä, pelaajana, ohjaajana, valmentajana tai esimerkiksi vanhempana kehittymisessä. Oman toiminnan ja valintojen kriittinen tarkastelu ja reflektointi auttaa kehittämään omia toimintatapoja ja voi parantaa esimerkiksi vuorovaikutusta muiden kanssa. Esimerkiksi urheiluseuroilla olisi hyvä olla valmennuksellisten menetelmien ohella myös kasvatuksellinen työkalupakki yhdenvertaisemman urheilukulttuurin edistämiseksi. Yhdenvertaisuuden avulla vaikutetaan ihmisten kokemuksiin turvallisuudesta ja mahdollisuudesta nauttia urheilusta. Henkilön tausta, identiteetti tai esimerkiksi sukupuolen ilmaisu eivät saa määritellä tai haitata liikunta- tai urheilukokemuksia. Tämä opas voi toimia alkusysäyksenä tai keskustelun avaajana urheiluseuran tai lajiliiton syrjintä-, kiusaamis- tai häirintätilanteiden käsittelyyn sekä yhdenvertaisuuden, osallisuuden, yhteisöllisyyden tai jopa ekologisuuden parantamisessa. Syrjinnän, kiusaamisen, häirinnän ja rasismin kokemuksia on aina tarkasteltava tapauskohtaisesti, joten tarvittavien työkalujen saaminen asioiden käsittelemiseen on ensiarvoisen tärkeää. 

Lataa suomenkielinen opas täältä: http://www.punainenkorttirasismille.fi/wp-content/uploads/Yhdenvertaisempaa-urheilua-opas.pdf

Korisliigojen avauskierroksilla nostetaan punainen kortti kiusaamiselle!

Punainen kortti kiusaamisella -kampanjalla koko suomalainen koripalloyhteisö haluaa vastustaa kiusaamisen eri muotoja sekä kentällä että sen ulkopuolella.

Jo toisena vuotena peräkkäin Koripalloliitto sekä seurat haluavat nostaa yhteiskunnallisesti tärkeän teeman esille sarjakauden alussa. Kampanjan avulla halutaan rohkaista jokaista omalta osaltaan puuttumaan epäasialliseen käytökseen; kiusaamiseen, häirintään ja syrjintään. 

Kiusaamista tapahtuu nykyään kaikkialla yhteiskunnassa, ja myöskään urheilu ei ole yhteiskunnasta erillinen saareke. Lisäksi netin kautta tapahtuva sanallinen ja henkinen kiusaaminen on entistä yleisempää. Kiusaaminen on myös ryhmäilmiö eli siinä on osallisena useampia ihmisiä ja erilaisia rooleja. Kiusaajan ja kiusatun lisäksi on yleensä muitakin henkilöitä, jotka ovat tietoisia kiusaamisesta. 

Sekä miesten että naisten korisliigan jokaisella ottelupaikkakunnalla pelataan yksi Punainen kortti kiusaamiselle -teemaottelu. Teemaottelu on jokaisella seuralla ensimmäinen kotiottelu (pois lukien Karhu Basket, joilla se on toinen kotiottelu). Ottelussa pelaajat sekä tuomarit näyttävät ottelun alussa punaista korttia kiusaamiselle. Tällä konkreettisella teolla seurat sitoutuvat koriskaudella edistämään hyvää sekä turvallista ilmapiiriä koripalloyhteisössä ja aktiivisesti puuttumaan kiusaamiseen, syrjintään ja häirintään. 

Usein kiusatuille voi jäädä elinikäisiä traumoja kiusaamisesta sekä myös tekijät voivat myöhemmin kärsiä ja katua tekojaan. Kiusaaminen tarvitsee syntyäkseen yhteisön ja koska ongelma on luonteeltaan yhteisöllinen, tarvitaan myös sen ratkaisuun koko yhteisöä. Harva uskaltaa yksin tunnistaa kiusatuksi tulleen, saati sitten tukea tai puolustaa häntä.

Urheilijat voivat esikuvina rohkaista erityisesti lapsia ja nuoria sekä aikuisia toimimaan kiusaamisen estämiseksi ja vähentämiseksi. 

TUNNETUT URHEILIJAT ANTAVAT KASVONSA KIUSAAMISELLE JA SYRJINNÄLLE!

Rasisminvastainen viikko kulminoitui lauantaina 23.3.2019, kun Punainen kortti rasismille -hanke lanseerasi Kasvot -videosarjan YLE:n urheilustudiossa. Tunnetut suomalaiset huippu-urheilijat kertovat kampanjassa henkilökohtaisia tositarinoita kiusaamisesta tai syrjinnästä, jota he ovat kohdanneet. Urheilijoiden kertomat tarinat ovat osoitus siitä, että myös menestyneet urheilijat kohtaavat kiusaamista, syrjintää, häirintää ja rasismia. Mukana kampanjassa ovat mm. Susijengin kapteeni Shawn Huff, Huuhkajien kapteeni Tim Sparv, Naisleijonien kapteeni Jenni Hiirikoski ja nyrkkeilijä Elina Gustafsson.

Kampanja jatkuu punainenkorttikiusaamiselle.fi sivustolla, johon kuka tahansa voi jättää oman tarinansa kiusaamisesta, syrjinnästä, häirinnästä tai rasismista. Urheilijoiden esimerkin on tarkoitus kannustaa ihmisiä puhumaan syrjinnästä yhteiskunnassamme. Jokaisen tarina on yhtä arvokas, on se sitten anonyymi video tai omalla nimellä kerrottu tarina. Sivustolta voi löytää vertaistukea ja jopa voimaantua samojen asioiden kanssa painivien henkilöiden kertomuksista.

Kampanja julkistettiin kansainvälisen syrjinnän- ja rasisminvastaisen viikon lauantaina 23.3. YLE:n urheilustudiossa. Kampanjan toteuttaa Punainen kortti rasismille -hanke, joka on Suomen Monikulttuurisen Liikuntaliiton FIMU ry:n vuonna 2003 aloittama hanke. Hankkeen rahoittajana toimii Opetus- ja Kulttuuriministeriö. Videoiden ja kampanjan tuotannosta vastaa Lability Oy.

Lisätiedot:

Ilari Äijälä, Projektipäällikkö. +358 40 4178776, punainenkorttirasismille@gmail.com Punainen kortti rasismille -hanke, FIMU ry

Sebastian Sorsa, Account Manager. +358 50 3676472, sebastian@lability.fi Lability – Experimental Production Agency

Pelaajat nostavat Punaisen kortin kiusaamiselle!

Naisten ja miesten Korisliigojen otteluissa nostetaan punainen kortti kiusaamiselle. Kampanjalla koko suomalainen koripalloyhteisö haluaa vastustaa kaikkia kiusaamisen eri muotoja.

Hyvinkään Ponteva nosti punaisen kortin kiusaamiselle torstaina naisten Korisliigan avausottelussa. Kuva: Ville Vuorinen

Punainen kortti kiusaamisella -kampanjan avulla halutaan rohkaista jokaista omalta osaltaan puuttumaan kiusaamiseen, häirintään ja syrjintään. Vuoden 2017 Kouluterveyskyselyn mukaan joka viides 4. ja 5. luokkalainen kokee syrjivää kiusaamista koulussa tai vapaa-aikana lukuvuoden aikana. Yhdenmukaisuuden paine on suurin yläluokilla, jolloin kiusataan eniten uskonnon, ulkonäön, sukupuolen, ihonvärin, kielen, vammaisuuden tai perheen vuoksi. Yläkoulussa fyysinen kiusaaminen vähenee, mutta ryhmän ulkopuolelle jättäminen, seksuaalinen häirintä ja nettikiusaaminen lisääntyvät. Urheilijat voivat esikuvina rohkaista erityisesti lapsia ja aivan kaikkia toimimaan kiusaamisen estämiseksi ja vähentämiseksi.

Sekä miesten että naisten Korisliigan jokaisella ottelupaikkakunnalla pelataan yksi Punainen kortti kiusaamiselle -teemaottelu. Ottelussa pelaajat ja tuomarit näyttävät ottelun alussa punaista korttia kiusaamiselle. Lisäksi yleisölle jaetaan toimintaohjeet, joiden avulla jokainen voi puuttua kiusaamistilanteisiin. Näiden toimintaohjeiden avulla miesten ja naisten korisliigaseurat tulevat myös tällä kaudella jalkautumaan paikallisiin kouluihin ympäri Suomea ja jakamaan viestiä siitä, että kiusaaminen ei ole missään tilanteissa hyväksyttävää.

– Tämä on mielestäni mahtava juttu, että naisten ja miesten Korisliiga yhdessä asettuvat vahvasti yhteiskunnallisesti tärkeän viestin taakse. Kiusaaminen on ilmiö, joka varmasti jossain vaiheessa elämää tulee koskettamaan meitä jokaista jollain tavalla. Kiusaaminen on usein ryhmäilmiö, jossa kiusaaja saattaa purkaa omaa pahaa oloansa kiusaamiseen ja hakea kiusaamisella huomiota. Tämän johdosta kiusaamisen ehkäiseminen vaatii jatkuvaa työtä ja syyllistämisen sijaan tarvitaan keskustelua siitä, miten kiusaaminen saadaan loppumaan. Aina ei tarvitse leikkiä sankaria, mutta jo tuen osoittaminen kiusatulle voi auttaa merkittävästi, toteaa Punainen kortti rasismille -hankkeen projektipäällikkö Ilari Äijälä.

Myös pelaajat pitävät tärkeänä, että joukkueet ja liigat asettuvat yhdessä yhteiskunnallisesti tärkeän viestin taakse.

– Kiusaaminen on yhteiskunnassamme valitettavan usein ajankohtainen teema ja onkin hienoa, että yritämme koko korisyhteisön voimalla vaikuttaa valtakunnallisesti ja rohkaista ihmisiä vähentämään kiusaamista. Pelaajat voivat olla tärkeitä esimerkkejä ja roolimalleja lapsille sekä nuorille, Kataja Basketin Matias Ojala muistuttaa.

– Tärkeän asian puolesta on hienoa olla mukana, ja koripallo sekä urheilu ylipäätään on mainio tapa yhdistää ihmisiä ja ottaa kantaa yhteiskunnallisiin asioihin, HyPon Saara Wahlgren lisää.

Miesten korisliigan Punainen kortti kiusaamiselle -teemaottelut 2018:

18:30 Helsinki Seagulls Korihait Töölön Kisahalli
18:30 KTP-Basket Kouvot Steveco Areena
18:30 Kataja Basket Kobrat LähiTapiola Areena
18:30 Tampereen Pyrintö Ura Basket Pyynikin palloiluhalli
       
18:30 Salon Vilpas BC Nokia Salohalli
       
18:30 Kouvot Helsinki Seagulls Jatke Areena
18:30 Kobrat Tampereen Pyrintö Lapuan urheilutalo
       
17:00 Ura Basket Salon Vilpas  
17:00 Korihait Kauhajoki Uusikaupunki 400 Areena
17:00 BC Nokia Kataja Basket Nokian palloiluhalli
       
18:30 Kauhajoki Kouvot Kauhajoen liikuntahalli

Naisten korisliigan Punainen kortti kiusaamiselle – teemaottelut:

17:30 HBA Hyvinkään Ponteva Mäkelänrinteen Uintikeskus
         
15:00 Torpan Pojat Espoo Basket Team Munkkiniemen Yhteiskoulu
17:00 Kouvottaret Tapiolan Honka Jatke Areena
17:00 Forssan Alku Vimpelin Veto Feeniks
17:15 Peli-Karhut Catz Lappeenranta Karhuvuoren Urheilutalo
         
14:00 Tapiolan Honka HBA Tapiolan Urheiluhalli
15:00 Vimpelin Veto Kouvottaret Vimpelin Liikuntahalli
17:00 Hyvinkään Ponteva Peli-Karhut Martinhalli
17:00 Catz Lappeenranta Torpan Pojat Lappeenrannan Urheilutalo
17:00 Espoo Basket Team Forssan Alku Espoonlahden Urheiluhalli

Punainen kortti rasismille mukana FC Espoo Camp:illä!

Punainen kortti rasismille -hanke vieraili 8.8.2018 FC Espoon leirillä Leppävaarassa. Kävimme puhumassa ryhmässä toimimisen tärkeydestä ja urheilun ihmisiä yhdistävästä voimasta. Teimme myös erilaisia ryhmätyöharjoituksia. Urheilussa ja elämässä on tärkeää tulla toimeen kaikkien kanssa ja rohkeasti tutustua uusiin ihmisiin ja kulttuureihin.

Saimme myös yhdessä valtakunnallisen WAU ryn ja paikallisten yritysten kanssa tuettua leirille yli kymmenen lasta. Valintakriteereinä olivat mm. lapsen harrastuneisuus (lapset eivät harrasta jalkapalloa tai muuta urheilua seurassa) ja lapsen perhetausta (lapsi on vähävaraisesta perheestä, monilapsisesta perheestä tai yksinhuoltajaperheestä). Kiitos kaikille ja erityisesti Riku Heinoselle ja Rami Luomanpäälle asian järjestämisestä!

Kun kaikki tekee yhdessä asioita, lopputulos voi olla hieno, niin kuin alla olevasta kuvasta voi todeta. Kiitos FC Espoo yhteistyöstä, oli mahtavaa vierailla leirillänne!

Punainen kortti rasismille -hanke oli mukana SM-viikolla 2018!

SM-viikko on urheilun monilajitapahtuma, jossa neljän päivän aikana tuhannet urheilijat kilpailevat lajiensa SM-mitaleista. Mallia kotimaiselle SM-viikolle on haettu Ruotsista, jossa “SM-veckan” on ollut menestys jo usean vuoden ajan.

Kaikkien aikojen ensimmäinen suomalainen SM-viikko järjestettiin helmikuussa 2016 ja silloin mukana oli jo 22 lajia ja 1500 urheilijaa. Tapahtuma keräsi kiitosta niin lajiliitoilta kuin kilpailijoiltakin. Paikan päällä kisatapahtumia kävi seuraamassa viisituhatta katsojaa ja Ylen kotikatsomoihin välittämät kilpaurheilun jännitysnäytelmät keräsivät hyvät katsojaluvut. SM-viikko 2016 palkittiin Urheilumarkkinointiteko-palkinnolla Suomen Urheilugaalassa.

Seuraavan kerran kisattiin heinäkuussa 2017 Tampereella. Tällöin lajikirjo oli kasvanut lähes 30:een ja urheilijoita oli mukana lähes 3000.  Kesällä 2018 Vantaalla järjestettävä SM-viikko on järjestyksessään kolmas. Vantaalla mukana on 17 lajia. SM-viikkoa tehdään ja toteutetaan lajien ja lajiliittojen välisenä yhteistyönä. Tapahtuman toteutuksesta vastaa Suomen Olympiakomitea yhdessä Ylen ja Vantaan kaupungin kanssa.

Punainen kortti rasismille -hanke oli mukana SM-viikon tapahtumatorilla. Teimme yhteistyötä Olympiakomitean ja Syöpäsäätiön nuuskan vastaisen hankkeen kanssa ja haastoimme torilla kävijoitä erilaisiin osallistaviin peleihin! Kiitos kaikille katsojille ja lajien urheiljoille, jotka kävivät pisteellämme!